Tekoälyn käyttö julkisessa hallinnossa, sidosyksikkötoimintaan liittyvät Kuluttaja- ja kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle sekä pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset sidosyksikköostoa koskevat tiukennukset ovat juuri nyt ajankohtaisia julkishallinnon puheenaiheita.
Tässä Sote-juristikirjeessä pohdimme tekoälyn käyttöön liittyviä kysymyksiä. Aihe on ajankohtainen, koska automaattista päätöksentekoa koskevat yleislainsäädännön uudistukset ovat tulleet voimaan 1.5.2023. EU-tasolla on valmisteilla tekoälyasetus, joka tulee lisäämään vastuita tekoälyn kehittäjille ja sitä hyödyntäville organisaatioille. Lisäksi eri EU:n jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota jo voimassa olevan tietosuojasääntelyn pohjalta henkilötietojen käsittelyyn tekoälyratkaisuissa.
Kuluttaja- ja kilpailuvirasto katsoi markkinaoikeudelle tekemässään esityksessä, että tapauksessa sidosyksikkömääritelmän määräysvaltaedellytys ei täyttynyt, koska kyseessä ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö ja hankinta oli tehty hankintalain vastaisesti. KKV esitti, että markkinaoikeus määrää hankinnan päättymään määräajan jälkeen sekä velvoittaa maksamaan asiassa seuraamusmaksun. KKV:n esityksen perusteella hyvinvointialueiden tulee tarkastella myös hankintojaan sekä määräysvallan toteutumista sidosyksiköissä hallituksen jäsenyyksien, osakassopimuksen sekä muiden määräysvaltaa liittyvien sopimusten perusteella. Useissa tapauksissa aiemmin sovittuja määräysvallan toteuttamista koskevia ehtoja tuleekin tarkastella kriittisesti sekä tarkentaa sopimuksia.
Auli Valli-Lintu
Johtaja, Sosiaali- ja kuntalainsäädännön lakipalvelut
Tervetuloa webinaariin: Onnistuneen hankinnan resepti? Case: Sotehankinnat, 11.10.2023
Webinaarisarjamme onnistuneen hankinnan reseptistä saa jatkoa: tällä kertaa reseptiä etsitään sotehankintojen erityiskysymyksiin. Hyvinvointialueilla on käynnissä työ siirtyneen sopimuskokonaisuuden haltuunottamiseksi ja strategisen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Sopimuksien ja ostopalveluiden yhteensovitustyö on entistä ajankohtaisempaa strategiatyön ja palveluverkkopäätöksien perusteella. Tervetuloa mukaan!
Ilmoittaudu tästä
Legal Counsel
Ota yhteyttä
Legal Counsel
Ota yhteyttä
Legal Counsel
Ota yhteyttä
Legal Counsel
Ota yhteyttäAjankohtaista lainsäädännöstä
Tiukennettu hoitotakuu voimaan 1.9.2023 – hallitusohjelman vaikutukset?
- Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon odotuksen enimmäisaika lyhenee kolmesta kuukaudesta 14 vuorokauteen.
- Suun terveydenhuollon kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.
- Lisäksi potilaan on saatava arvio hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä samana päivänä, kun hän on ollut yhteydessä terveydenhuollon toimintayksikköön.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan henkilöstöpulan vuoksi voimassa pidetään toistaiseksi 1.9.2023 voimaan tuleva 14 vuorokauden hoitotakuu ja lakia on tarkoitus muuttaa ennen kuin seitsemän vuorokauden hoitotakuu tulisi voimaan (1.11.2024). Lisäksi hallitusohjelman mukaan käynnistetään tehostettu perusterveydenhuollon saatavuuden seurannan jakso osana hyvinvointialueiden ohjausta. Hallitusohjelmaan on myös kirjoitettu, että jos asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun.
Hallitusohjelma ei tuo muutoksia suun terveydenhuollon hoitotakuuseen (jolloin hoitotakuu 1.9.2023 alkaen neljä kuukautta ja 1.11.2024 alkaen kolme kuukautta).
Sosiaalista luototusta koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.8.2023
Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon keinoja ylivelkaantumisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla hyvinvointialueilla. Jokaisen hyvinvointialueen tulee järjestää sosiaalinen luototus sosiaalihuollon palveluna sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin alueella esiintyvä tarve edellyttää. Hyvinvointialueiden tulee myös määritellä sosiaalisen luototuksen myöntämisen perusteet lain mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeusasetus (825/2022) tuli voimaan 30.6.2023
Asiakastietolain 15 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat enintään käyttää.
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen hyvinvointialueilla on hyvä
tilaisuus arvioida sille siirtyvää järjestelmäkantaa ja käydä
lävitse järjestelmiin liittyviä käyttöoikeuksia.
Hyvinvointialueen vastuulla on huolehtia ja varmistaa, että
sote-ammattilaiset saavat pääsyn vain asiakkaan hoidon ja
palvelun kannalta välttämättömiin asiakastietoihin.
Niina Lyly,
Legal Counsel
Sääntöpohjaisen ja älykkään automaation hyödyt ja reunaehdot
Sääntöpohjaisella automaatiolla tarkoitetaan ihmisen etukäteen määriteltyjen sääntöjen pohjalta tehtyä automaattista ratkaisua. Sääntöpohjaista automaatiota käytetään automaattisessa ratkaisumenettelyssä ja palveluautomaatiossa. Automaattisella ratkaisumenettelyllä ja palveluautomaatiolla voidaan myös tehostaa toimintaa ja palvelujen tarjontaa. Automaattista päätöksentekoa voidaan käyttää sellaisissa hallinnon asiakokonaisuuksissa, joissa ei edellytetä tapauskohtaista harkintaa - eli ihmisen myötävaikutusta.
Älykkäällä automaatiolla puolestaan viitataan yleensä tekoälyyn ja koneoppimiseen. Älykäs automaatio edistää prosessien ja työtehtävien automatisointia erilaisten teknologioiden avulla. Hyvinvointialueilla koneoppimista voidaan hyödyntää esimerkiksi ohjelmistorobotiikassa työn laadun parantamiseksi.
Molemmissa automaation muodoissa on huomioitava lainsäädännöstä tulevat reunaehdot, esimerkiksi hallinnon lainalaisuus, joka tarkoittaa automaattisen päätöksenteon ja palveluautomaation kannalta sitä, että automaattisia päätöksiä tekevissä ja palveluautomaatiota tarjoavissa järjestelmissä on varmistuttava siitä, että tehdyt päätökset ovat lain mukaisia. Kaikessa automaatiossa, jossa käsitellään henkilötietoja, on huomioitava tietosuojalainsäädännöstä tulevat reunaehdot.
Viime vuosina muun muassa tietosuojanäkökulmien korostuminen on johtanut automaattisen päätöksenteon sääntelytarpeen tunnistamiseen. Samassa yhteydessä on noussut esille myös tarve automaattisesta päätöksenteosta johtuvien valtiosääntöisten kysymysten ratkaisemiseen, minkä vuoksi asian säänteleminen on aiheellista yleislainsäädännössä.
Hankittaessa automaatioratkaisuja, tulee huomioida perustuslain 124 §:n asettamat reunaehdot julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaisille. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei automaation hyödyntäminen johda vastuuaukkoihin, vaan vastuukysymykset on määritelty ja dokumentoitu selkeästi. Automaatioratkaisun toimittajat tulee myös sitouttaa asianmukaisin sopimusehdoin varmistamaan tarjoamansa ratkaisun vaatimustenmukaisuus.
Lakiuudistukset
Automaattista päätöksentekoa koskevat yleislainsäädännön uudistukset ovat tulleet voimaan 1.5.2023. Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki (906/2019, tiedonhallintalaki) asettaa rajat automaattiselle päätöksenteolle. Viranomaisen on muun muassa määriteltävä käsittelysäännöt, huolehdittava dokumentoinnista ja varmistettava ratkaisumenettelyn laatu, laadun valvonta ja virhetilanteiden käsittely. Myös hallintolakiin on lisätty automaattisen hallintoasian ratkaisemisen mahdollistava sääntely. Lisäksi lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019, digipalvelulaki) on tullut uusia säännöksiä koskien palveluautomaatiota. Jo ennen yleislainsäädännön uudistamista EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679, GDPR) sekä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018) ovat säännelleet automaattisesta päätöksenteosta ja älykkäästä automaatiosta henkilötietojen osalta.
Nyt voimassa oleva kansallinen lakiuudistus voi herättää kysymyksiä. Erityisesti hyvinvointialueilla voi ilmetä epäselvyyttä ja pohdintoja siitä, mitkä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat päätökset ovat hallintopäätöksiä ja missä määrin niihin tulee soveltaa sääntöpohjaisen automaation vaatimuksia ja missä määrin hyödynnetään tai voidaan hyödyntää koneoppimista esimerkiksi robotiikkaohjelmistojen osalta. Erilaiset chatbotit menevät puolestaan digipalvelulain säätämiseen piiriin ja niissä tulee huomioida digipalvelulain uudistus. Kaikessa automaatiossa, jossa käsitellään henkilötietoja, on huomioitava tietosuojaa koskevan lainsäädännön reunaehdot ja riskienhallinta. Vaatimukset on huomioitava myös uusissa järjestelmähankinnoissa.
Miten KPMG voi auttaa?
Me KPMG:llä tuemme hyvinvointialueita automaattiseen ratkaisumenettelyyn, palveluautomaatioon ja koneoppimiseen liittyvissä juridisissa tulkintakysymyksissä.
Miina Arajärvi,
Legal Councel
Jere Lehtioksa,
Legal Counsel
Huomioi nämä tekoälyn ja sääntöpohjaisen automaation hyödyntämisessä sotessa
Tekoälyä ja sääntöpohjaista automaatiota hyödyntävien järjestelmien ja prosessien kartoittaminen ja tunnistaminen.
Automaattista ratkaisumenettelyä, palveluautomaatiota ja koneoppimista koskevien lakivelvoitteiden asettamien reunaehtojen huomioiminen nykyisissä järjestelmissä ja järjestelmähankinnoissa.
Automaation hallintamallin laadinta tukemaan hyvinvointialueen tekoälyn hyödyntämistä ja riskienhallintaa.
Oikeustapauksia
Turun HAO 26.6.2023 H1248/2023 Mielenterveysasia – Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito – Oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon jatkaminen – Alistus – Sairaalan ulkopuolinen lääkäri – potilaan oikeuksien suojaaminen – organisatorinen erillisyys – ulkopuolisen lääkärin riippumattomuus – ulkopuolisen lääkärin sidonnaisuus hoitavaan sairaalaan
Dnro KKV/1343/14.00.60/2022