Sote-juristikirje - KPMG Finland

Digitaalinen murros etenee

Syksyn ensimmäiset lehdet leijailevat ja arki palaa tuttuihin uomiinsa – toivottavasti sinäkin olet saanut nauttia kesästä ja kerätä energiaa tuleviin kuukausiin!

Elokuun lopussa siirryttiin kohti syksyä Terveys ja Talous ry:n järjestämillä Terveys- ja talouspäivillä. Teeman mukaisesti puheenvuoroissa käsiteltiin niin arjen realiteetteja kuin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Monilla alueilla joudutaan myös tulevana syksynä toteuttamaan säästötoimia ja sopeuttamaan palvelurakenteita, ja kolmella alueella on aloitettu arviointimenettely. Taloudellinen viitekehys on siis edelleen haastava, vaikka positiivisia merkkejä oikeasta suunnasta on havaittavissa. Tästä arkirealismista huomio suuntautuu vähitellen kohti varsinaista suurta muutosta. Päivien puheenvuoroja tiivistäen: tulevaisuuden mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, kun organisaatioissa rakennetaan tarkoituksenmukaiset rakenteet, kehitetään taloudellista ymmärrystä, uskalletaan johtaa ja tehdä päätöksiä yhdessä sekä luodaan yhteistä luottamusta ja tahtotilaa.

Digitaalinen murros hyvinvointialueilla etenee nopeasti. Tässä numerossa keskitymme näihin teemoihin: pohdimme tekoälyn hyödyntämistä sote-kentässä sekä miten laajoja digikehittämisprojekteja on tarkoituksenmukaista edistää ja miten kehittämisestä saadaan aidosti tuloksellista yksittäisten ratkaisujen sijaan.

Mukavia lukuhetkiä!

Jätä juttuvinkki: nina.lyly@kpmg.fi

Nina Lyly, Legal Counsel

Sidosyksikköhankinnat muutoksen kynnyksellä

In house -kenttä on murroksessa. Ajankohtaisessa keskustelussa kysymys tiivistyy kärjistetysti siihen, onko sidosyksikköhankinta kilpailutusten välttelyä, vai toiminnan ja palvelutuotannon yhteistyön tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Luen asiantuntijoidemme kirjoitus Terveys ja talous -lehdessä.

Lue lisää

Tekoälyn luotettava ja vastuullinen hyödyntäminen arvontuoton mahdollistajana

Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia Sote-sektorille muun muassa tutkimukseen, hoidontarpeen ennakointiin, diagnostiikkaan, tiedon jalostamiseen ja potilaiden hoitoon.

Tekoälyn hyötyjen realisointi edellyttää organisaatiolta selkeän ja tavoitteellisen tekoälystrategian laatimista, jolla organisaatio määrittää tavoitteensa tekoälyn käyttöönotolle. Tekoälyn hyödyntämisen strategiset tavoitteet tulisi myös sisällyttää osaksi organisaation toimintaa ohjaavia tavoitteita. Tekoälyn strategisten hyötyjen toteutuminen edellyttää, että tekoäly otetaan käyttöön luotettavasti ja vastuullisesti. Tekoälyn luotettava ja vastuullinen käyttöönotto koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

Tekoälyn vastuullisuus pitää sisällään tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Tekoälyn sääntelytaakkaan vaikuttavat esimerkiksi tekoälyn käyttötapausten riskitaso, datan sensitiivisyys ja tekoälyjärjestelmän vaikutus organisaation toimintoihin ja sidosryhmiin. Organisaation kannattaa määrittää operatiivisten valintojen kautta sellainen sääntelytaakka, joka palvelee organisaation tekoälystrategian tavoitteiden toteutumista.
Tekoälyn käytöstä yhteiskunnalle, sidosryhmille ja organisaatiolle aiheutuvat riskit tulee tunnistaa ja niitä tulee hallita. Tekoälyriskienhallinta tulee huomioida tekoälyn elinkaarella kehitys-, testaus- ja tuotantovaiheessa. Tekoälyriskien hallinta kannattaa sisällyttää osaksi organisaation olemassa olevia riskienhallintakehikkoja, kuten tietosuoja- ja tietoturvariskien arviointia. Tekoälyn riskit ovat kuitenkin osittain uudenlaisia ja edellyttävät laajempaa ja tehostettua riskienhallintaa.
Lainsäädäntö ohjaa myös osaltaan tekoälyn eettistä hyödyntämistä, mutta organisaatioiden tulisi lähestyä tekoälyn eettisyyttä kontekstisidonnaisesti sisällyttäen lainsäädännön vaatimusten lisäksi eettiset näkökulmat osaksi tekoälyn vastuullista hyödyntämistä.

Tekoälyn hallintamalli luo perustan onnistuneelle tekoälyn käytölle

Tekoälyn luotettava ja vastuullinen käyttöönotto nivoutuu osaksi tekoälyn hallintamallia, jossa määritellään organisaation henkilöstön roolit, vastuut ja velvoitteet tekoälyn elinkaarella.

Organisaatio pystyy tekoälyn vastuullisen, riskitietoisen ja hallitun käyttöönoton prosessin avulla realisoimaan tekoälyn arvon lisäämällä luottamusta, tehostamalla päätöksentekoa ja turvaamalla toimintojensa jatkuvuuden.
KPMG tukee organisaatioita tekoälyn vastuullisessa ja hallitussa käyttöönotossa tarjoamalla apua muun muassa tekoälyn hallintamallien rakentamisessa, tekoälyn riskienhallinnan prosessien kehittämisessä sekä oikeudellisten nykytila-analyysien laatimisessa.

Jere Lehtioksa, Lakipalvelut

Hallinnon ja SOTE:n kolme ajankohtaista pointtia

11. YTA-sopimuksiin neuvoteltava konkretiaa ennen vuodenvaihdetta siirtymäsäännöksineen

STM on antanut YTA-sopimuksia koskevan soveltamisohjeen, jolla tarkennetaan sitä, missä asioissa yhteistyötä YTA-alueella on tehtävä aiempaa laajemmin. YTA-ohjeessa edellytetään yhteistyön tiivistämistä myös laajasti tietohallinnon ja tiedonhallinnan osalta. Viimeistään nyt on luotava tietohallinnon, tiedolla johtamisen ja digitaalisen kehittämisen yhteensovitettua tiekarttaa ja käytänteitä YTA-aluelaajuisesti.

22. EU:n datasäädöksen soveltaminen on alkanut

Säädöksen myötä internettiin kytkettyjen laitteiden (ns. IoT-laitteet ja niiden liitännäispalvelut) käyttäjillä on aikaisempaa laajemmat oikeudet saada laitteiden keräämä data itselleen. Lisäksi säädöksen on tarkoitus helpottaa pilvipalveluiden tai palveluntarjoajan vaihtamista asettamalla palveluntarjoajille velvoitteita helpottaa datan siirtoa toiseen pilvipalveluun tai on-premise-ratkaisuun sekä helpottamalla pilvipalvelusopimusten irtisanomista mm. rajoittamalla irtisanomisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi asetuksessa säädetään julkisen sektorin toimijoiden oikeudesta päästä vaihtelevassa laajuudessa yksityisen toimijan dataan poikkeuksellisissa tilanteissa.

33. Hyvinvointialueiden tekoälyhankinnoissa on huomioitava 2.8. voimaan tulleet GPAI-säännökset.

Yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) tarjoajia koskevia tekoälysäädöksen velvoitteita on alettu soveltaa kaikkialla EU:ssa. Tällaisena mallina pidetään mallia, joka on koulutettu suurella määrällä dataa käyttäen laajamittaista itsevalvontaa, joka on hyvin yleisluonteinen ja pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä, esimerkiksi ChatGPT:n ja Copilotin tapaisia tekoälysovelluksia. Hyvinvointialueiden on yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (kuten muissakin tekoälyhankkeissa) hankkiessa, kehittäessä ja ottaessa käyttöön tapauskohtaisesti tunnistettava oma roolinsa tekoälymallin toimitusketjussa ja varmistettava osaltaan, että ne täyttävät omat velvoitteensa ja tarvittavassa laajuudessa sopimuksin sitouttavat toimittajat noudattamaan velvoitteitaan.

Muutos ei pysähdy – mutta kuka johtaa digipalveluiden kehittämistä?

Digitalisaatio muuttaa sote-palveluiden kenttää, mutta vaikuttavat digipalvelut eivät synny pistemäisillä ratkaisuilla. Hyvinvointialueet ovat itsenäisiä, mutta digipalveluiden aidosti tuloksellinen kehittäminen vaatisi vähintään YTA-tasoista yhteistyötä niin kustannusten, vaikuttavuuden kuin asiakaskokemuksenkin näkökulmasta. Samaan aikaan tiedämme, että aikaa, rahaa ja käsiä on aivan liian vähän. Juuri siksi tarvitaan suunnitelmallisuutta – ja johdon vankkumaton tuki. Ilman sitä mikään ei muutu.

Hajautettu kehittäminen ei riitä

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 2023, ja digipalveluiden avulla on jo parannettu palveluiden saavutettavuutta erityisesti kiireettömässä hoidossa ja etävastaanotoissa. Samalla kriittisten tietojärjestelmien yhteentoimivuus laahaa – jopa hyvinvointialueiden sisällä. Valtiovalta ohjaa kohti YTA-tasoista yhteistyötä, mutta hyvinvointialueiden arki ja todellisuus eivät ole vielä siellä.

Julkisten ICT-hankintojen toteuttaminen yksin on usein työlästä ja tehotonta. Harvalla hyvinvointialueella on riittävästi resursseja ja osaamista huolehtia arkkitehtuurilinjauksista, vaatimuksista, käyttötapauksista ja sopimusdokumenteista jokaisessa hankinnassa – varsinkin, kun teknologian kehitys ja uudistuva lainsäädäntö, kuten viimeaikainen AI Act, tuovat jatkuvasti uusia vaatimuksia. Mutta onko kuitenkaan järkevää ajatella, että kaikki ICT-kehittäminen ja -hankinnat tulisi toteuttaa YTA-yhteistyönä?

Yhteistyö ei tarkoita kaikkea yhdessä

Hyvinvointialueiden lähtötilanteet ovat erilaiset. Valtaosa alueista muodostui useasta erillisestä organisaatiosta, sekä varsin kirjavasta ja kypsyystasoltaan vaihtelevasta tietojärjestelmäsalkusta. Yhteistyö ei saisikaan tarkoittaa sitä, että kaikki pitäisi tehdä yhdessä ja heti.

Digipalveluiden kehittämisessä yhteistyö tarkoittaa parhaimmillaan yhteistä suuntaa ja vaiheittaista etenemistä. Tunnistetaan nykytila, määritellään yhteiset tavoitteet ja teknologialinjaukset sekä valitaan konkreettiset kehittämiskohteet. Osa kehitysaskeleista voidaan ottaa yhdessä, ja osassa tavoitteista kukin etenee omalla tahdillaan, mutta yhteisen suunnan mukaisesti. Tiiviimpi yhteistyö kannattaa käynnistää niillä osa-alueilla, joilla lähtökohdat ja aikataulu ovat yhteneväiset.

Muutos ei pysähdy – mutta missä välissä otetaan kehitys haltuun?

Samaan aikaan, kun uusia digityökaluja hankitaan ja otetaan käyttöön, ne kehittyvät taustalla edelleen. Markkinoille tulee uusia herkullisia ja houkuttelevia kilkkeitä ja vispilöitä, jotka varmasti ratkaisisivat monta arjen pulmaa – mutta uusien työkalujen haltuunotto ja toimintamallien uudistaminen vaativat aikaa ja rauhaa. Samaan aikaan organisaatiorakenteita muutetaan, käynnissä on muutosneuvotteluita ja henkilöstö elää epävarmuudessa. Missä välissä on aidosti mahdollisuus ottaa yksi kehitysvaihe haltuun ja kenellä on suunnitelma kehittämisen suunnasta ja seuraavista askeleista kirkkaana mielessään?

Digipalvelujen kehittäminen ei ole tietohallinnon projekti. Aidosti hyödyllisten ja vaikuttavien digipalvelujen kehittäminen vaatii toimintamallien kriittistä tarkastelua ja moniammatillista yhteistyötä niin hyvinvointialueiden sisällä kuin niiden välilläkin – ja ennen kaikkea johdon päätöksiä, priorisointia ja sitoutumista.

KPMG:n asiantuntijat tukenanne

KPMG toimii riippumattomana kumppanina hyvinvointialueiden tukena – juuri siinä laajuudessa kuin tarvitaan. Autamme strategisten tavoitteiden määrittelyssä, palvelumuotoilussa, teknologialinjausten ja -arkkitehtuurien laadinnassa, hankintojen läpiviennissä ja muutosjohtamisessa sekä tarvittaessa organisaatioiden välisen yhteistyön fasilitaattorina.

Hanna Rajala, IT-neuvontapalvelut

Lainsäädännön poiminnat

Oikeustapauksia

Tapaa asiantuntijamme

KPMG:llä on yksi Suomen laaja-alaisin julkissektorin laki- ja veropalveluihin erikoistuneista sotetiimeistä. Asiantuntijoillamme on vahva toimialaosaaminen ja monipuolinen kokemus sotesektorin oikeudellisista tehtävistä. Autamme hyvinvointialueita niin muutoksen äärellä kuin päivittäisen arjen kysymyksissä ja toiminnan kehittämisessä.