Sote-juristikirje

Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa hoitojonoja kohdentamalla Kela-korvauksia 65 vuotta täyttäneiden yksityisiin yleislääkäripalveluihin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2025. Laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta olisi voimassa 31.12.2027 saakka ja laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta 29.2.2028 saakka.
Lue lisää

Tavoitteena on Hyväksyä WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön tehdyt muutokset siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan ja parantaa kansainvälisiä valmiuksia ehkäistä ja torjua pandemioita ja muita terveysuhkia. Muutokset tulevat voimaan 19.9.2025, ellei Suomi esitä varaumia tai hylkää niitä 10 kuukauden kuluessa WHO:n ilmoituksesta.

Lue lisää

Tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita edistämään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, parantaa rahoituksen kohdentumista ja ennakoitavuutta sekä toteuttaa julkisen talouden suunnitelman mukaiset säästötoimet. 

Lue lisää

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia. Muutoksen tarkoituksena on rajata laittomasti maassa oleskelevilta, kolmansien maiden kansalaisilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ehdotukseen otetut poikkeukset huomioiden.

Lue lisää

Asiassa oli ratkaistavana, oliko hyvinvointialueen palvelukseen siirtynyt henkilö A menettänyt vaalikelpoisuutensa aluehallitukseen palvelussuhteensa vuoksi. Kyseisen hyvinvointialueen aluevaltuuston hyväksymän hallintosäännön perusteella koko henkilöstö oli organisatorisesti aluehallituksen alaisuudessa. Muiden toimielinten alaisuudessa ei ollut henkilöstöä.

Hyvinvointialuelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan välittömästi hyvinvointialueen aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Lainkohdan soveltaminen edellyttää kuitenkin tapauskohtaista arviointia, jos hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö on organisatorisesti aluehallituksen alaisuudessa ilman väliin sijoittuvaa toista toimielintä. Arvioinnin lähtökohdaksi on otettava henkilön työtehtävät hyvinvointialueen palveluksessa ja hänen tosiasiallinen organisatorinen asemansa sekä näiden läheisyys aluehallituksen toimintaan ja siellä säännönmukaisesti käsiteltäviin asioihin.

Korkein hallinto-oikeus katsoi sen ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että henkilön ei voida katsoa toimivan välittömästi aluehallituksen alaisena lainkohdassa tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että hän toimii organisatorisesti suoraan aluehallituksen alaisuudessa.

Hyvinvointialueen palveluksessa työsopimussuhteessa vastaanottotyötä tekevä sairaanhoitaja ei ollut menettänyt vaalikelpoisuuttaan aluehallitukseen.

Asiassa oli ratkaistavana, onko Liikennevakuutuskeskus toiminut järjestelmällisesti yleisen tietosuoja-asetuksen käsittelyn kohtuullisuuden, tietojen minimoinnin ja sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien säännösten vastaisesti hankkiessaan potilastietoja korvausasioiden ratkaisemiseksi. Tietosuojavaltuutetun ja Liikennevakuutuskeskuksen esittämien näkökohtien vuoksi arvioitavaksi tuli myös se, millaisessa menettelyssä potilastietojen välttämättömyyttä käsiteltävänä olevan korvausasian ratkaisemiseksi arvioidaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että sekä potilastietoja pyydettäessä että niitä luovutettaessa on noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ja liikennevakuutuslain tietojen välttämättömyyttä koskevaa vaatimusta. Tietopyyntö on perusteltava ja sen on oltava mahdollisimman yksilöity ja selvä, jotta tietoja luovuttava taho voi arvioida täyttyvätkö tietojen luovuttamisen edellytykset. Tietopyynnön kohteena olevalla taholla on tällöin myös mahdollisuus pyytää Liikennevakuutuskeskukselta täsmällisempää tietopyyntöä ja perusteluja pyynnölle, jotta se kykenee omalta osaltaan arvioimaan pyydettyjen tietojen rajausta yleisen tietosuoja-asetuksen ja liikennevakuutuslain sääntelyn kannalta.

Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut sulkea tarjouskilpailun voittanut Hot Mix Oy Finland tarjouskilpailusta, koska sen emoyhtiön toimitusjohtaja oli tuomittu Ruotsissa useista vakavista rikoksista, mukaan lukien törkeä lahjuksen antaminen.

Hankintalain 80 §:n mukaisen pakollisen poissulkemisperusteen soveltaminen edellyttää lainvoimaista tuomiota, jota ei ollut kyseisen rikoksen osalta. Lain esitöiden mukaan lainvoimaa vailla oleva tuomio voi toimia vain hankintalain 81 §:n mukaisen harkinnanvaraisen poissulkemisen perusteena. Hot Mix Group Oy:n entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja oli rikostuomion jälkeen vapautettu tehtävistään. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö on voinut huomioida tehtävästä luopumisen hankintalain 82 §:n mukaisena tarjoajan korjaavana toimenpiteenä. 

Hankintapäätöksen tekohetkellä kyseinen henkilö oli myös omistanut yhden kolmasosan tarjoajan emoyhtiön osakkeista. Osakeomistukseen perustuva päätös- ja valvontavalta ei siten ollut kohdistunut suoraan tarjoajana olevaan yhtiöön, vaan sen emoyhtiöön, eikä se ole antanut hänelle määräysvaltaa emoyhtiössä.

Markkinaoikeus arvioi, ettei hankintayksikkö ollut menetellyt virheellisesti arvioidessaan Hot Mix Oy Finlandin soveltuvuutta tarjouskilpailuun.

Kyse oli Sansia Oy:n toteuttamasta urologisten tarvikkeiden puitejärjestelyhankinnasta useille hyvinvointialueille. Tarjouspyynnön liitteessä oli ilmoitettu esimerkkituotteita informatiivisina lisätietoina, jotka viittasivat suoraan tiettyihin valmistajiin, tuotenimiin tai tavaramerkkeihin. Hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaan viittaukset valmistajiin, alkuperään tai tavaramerkkeihin ovat sallittuja vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei voida muuten riittävän selvästi kuvata. Markkinaoikeus tulkitsi hankintalain 71 §:n 3 momenttia laajasti siten, että se kattaa myös näihin kiinteässä yhteydessä olevat mahdolliset informatiiviset lisätiedot. Hankintayksikkö ei ollut osoittanut, ettei hankinnan kohdetta olisi voitu määritellä ilman viittauksia tiettyihin tuotteisiin tai valmistajiin. Koska tekniset vaatimukset oli mahdollista esittää muutenkin riittävän täsmällisesti, ei viittauksille ollut lain edellyttämää perustetta. Lisäksi markkinaoikeuden mukaan joidenkin tuotteiden tarpeeton nostaminen esimerkinomaiseen asemaan on omiaan herättämään epäilyksiä tasapuolisesta kohtelusta ja siitä, että hankinnan kohteen varsinaisessa määrittelyssä voi olla suosittu tällaista tuotetta tai sen valmistajaa. Lisäksi esitettiin viitteitä siitä, että tekniset eritelmät oli laadittu vastaamaan tiettyjen tuotteiden ominaisuuksia. Markkinaoikeus totesi hankintayksiön menetelleen hankintalain vastaisesti.
 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaati, että markkinaoikeus määrää Attendo Suomi Oy:lle 4.373.760 euron seuraamusmaksun kilpailulain 37 a §:n 1 momentin nojalla, koska yhtiö oli vastustanut kilpailulain 35 §:n mukaista tarkastusta. Vaatimus perustui siihen, että yhtiön entinen toimitusjohtaja A oli poistanut WhatsApp-keskusteluja puhelimestaan tarkastuksen alettua.

Markkinaoikeus katsoi Attendon olevan A:n tahallisesta menettelystä vastuussa riippumatta siitä, että Attendossä ei esitetyn selvityksen perusteella ole etukäteen tiedetty A:n menettelystä, A on menetellyt tiedot poistaessaan yhtiön ohjeiden vastaisesti tai, onko A:n menettely ollut yhtiön estettävissä. Markkinaoikeus katsoi, että vaikka A:n menettely oli omiaan vaarantamaan tarkastuksen tarkoituksen, yhtiön omat toimet olivat vähentäneet tilanteesta aiheutunutta haittaa ja moitittavuutta. Markkinaoikeus antoi Attendon yhteistyölle tutkinnassa painavamman painoarvon kuin kilpailu- ja kuluttajavirasto oli arviossaan tehnyt. Markkinaoikeus määräsi seuraamusmaksun 1,5 miljoonan euron suuruisena.