Sote-juristikirje

3 | 2025

Kevätpäiväntasauksen myötä kesää kohti

Eräänlainen tasaus on tapahtunut myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimesta: ministeriö on julkaissut selvityksen hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta. STM:n arvion perusteella hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut väestön näkökulmasta katsottuna aiempaa yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin verrattuna siihen, kun palvelujen järjestäminen oli kuntien vastuulla. Työtä hyvinvointialueiden järjestämistehtävän hoitamiseksi on edelleen paljon. Erityisesti mieleeni jäivät huomiot puutteista tiettyjen palvelujen, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, lainmukaisessa järjestämisessä sekä alijäämän kattamiseen liittyvien sopeutustoimenpiteiden aiheuttamat riskit lakisääteisten sote-palvelujen järjestämiselle.

Myös alue- ja kuntavaalit ovat jo nurkan takana. Kuntavaalit ovat keskeinen osa yhteiskunnallista päätöksentekoa ja vaikuttavat suoraan meihin kaikkiin. On tärkeää pohtia, miten käytämme omia vaikutusmahdollisuuksiamme hyvinvointialueiden ja kuntien tulevaisuuden kehittämisessä, jolloin myös valtuutettujen rooli korostuu. Kannustan jokaista valtuutettua perehtymään tehtäväänsä ja ottamaan laadukkaan ja sitoutuneen työotteen.

Mitä sinä toivoisit julkishallinnon tapahtumilta ja yhteiseltä keskustelulta?
Jätä ideoita, juttuvinkkejä ja -toiveita: nina.lyly@kpmg.fi.

Nappaa alta sotejuridiikan ajankohtaiset nostomme – antoisia lukuhetkiä!

Nina Lyly, Legal Counsel

KPMG mukana SOTE ATK-päivillä 5.-7.5.2025

Löydät meidät näyttelyalueelta ständiltä B.01

Tavataan Jyväskylässä!

 

Lue lisää

Katsaus vaalikelpoisuuteen ja esteellisyyteen

Seuraavien aluevaalien ollessa jo nurkan takana, on hyvä hetki tarkastella vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä hyvinvointialueiden näkökulmasta. Vaalikelpoisuus määrittää, kuka voi toimia luottamushenkilönä, kun taas esteellisyys varmistaa päätöksenteon puolueettomuuden. Näiden käsitteiden ymmärtäminen ja noudattaminen on olennaista, jotta vaalit ja hyvinvointialueiden hallinto toimivat asianmukaisesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, luottamusta herättäen. Vaalikelpoisuus tarkoittaa henkilön oikeutta tulla valituksi luottamustoimeen. Vaalikelpoisuudesta säädetään hyvinvointialuelain 10 luvussa. Yleisesti ottaen kaikki hyvinvointialueen asukkaat ovat vaalikelpoisia, mutta tietyt rajoitukset voivat estää henkilön vaalikelpoisuuden. Esimerkiksi hyvinvointialueen johtohenkilöt, hyvinvointialueiden toimintaan vaikuttavat valtion virkamiehet sekä muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia aluevaltuustoon. Näillä rajoituksilla varmistetaan päätöksenteon puolueettomuus sekä estetään eturistiriidat. 

Esteellisyys eli jääviys tarkoittaa tilannetta, jossa luottamushenkilö ei voi osallistua tietyn asian käsittelyyn, koska hänen puolueettomuutensa voi vaarantua. Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn, päätös voidaan kumota hallintomenettelyvirheen vuoksi. Esteellisyydestä hyvinvointialueen toimielimissä säädetään hyvinvointialuelain 102 §:ssä ja hallintolain 27–30 §:ssä. Esteellisyyden perusteita voivat olla esimerkiksi henkilökohtainen taloudellinen etu, läheinen suhde asianosaiseen tai aiempi osallistuminen asian valmisteluun. Esteellinen henkilö on velvollinen ilmoittamaan esteellisyydestään ensisijaisesti itse, ja toimielimen pyynnöstä hänellä on velvollisuus esittää selvitys seikoista, jotka voivat vaikuttaa esteellisyyden arviointiin. Huomionarvoista on, että esteellisyysharkintaa tulisi tehdä, jos asia voi objektiivisesti ulkopuolisen näkökulmasta näyttää esteelliseltä, vaikka tosiasiallista esteellisyyttä ei olisikaan. 

Hyvinvointialueiden erityispiirteet

Hyvinvointialueiden toiminta on tiiviisti sidoksissa kuntien toimintaan, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa luottamushenkilöillä on kaksoisrooleja sekä kunnassa että hyvinvointialueella. Tämä voi aiheuttaa esteellisyyttä, jos luottamushenkilö joutuu käsittelemään asioita, jotka koskevat molempia hallinnontasoja. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että luottamushenkilöt tunnistavat esteellisyytensä ja ilmoittavat siitä sekä pitäytyvät asian käsittelyyn osallistumisesta.

Hyvinvointialueet ovat vielä uusia hallinnollisia rakenteita, joiden toimintatavat ja käytännöt ovat vielä muotoutumassa. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja haasteita esteellisyyden ja vaalikelpoisuuden tulkinnassa. Hyvinvointialueiden hallinnossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota näiden käsitteiden perehdyttämiseen, jotta luottamushenkilöt voivat toimia asianmukaisesti tehtävässään. Hyvinvointialueiden hallinnon päätöksenteon läpinäkyvyys ja avoimuus ovat keskeisiä tekijöitä luottamuksen säilyttämisessä. Esteellisyyden ja vaalikelpoisuuden säännösten noudattamisessa luottamushenkilöiden oma toiminta onkin avainasemassa. Vaikka hyvinvointialueiden erityispiirteet tuovat mukanaan omat haasteensa, säännösten sekä hyvän hallinnon noudattaminen ja esteellisyydestä ilmoittaminen varmistavat hallinnon toimivuuden ja luottamuksen säilymisen sekä onnistuneen vaalikauden.

Riikka Hymylä, Legal Counsel

Hallinnon ja SOTE:n kolme ajankohtaista pointtia

1Hankintalakiluonnokseen yli 600 lausuntoa

Hankintalain muutosehdotukset herättivät yhteiskunnallista keskustelua laajasti myös lausuntojen muodossa, sillä lausuntoja annettiin yli 600 kpl.

2Demokratialle hinta?

Sitra on selvittänyt vuoden 2023 alussa voimaantulleen sote-uudistuksen päätöksenteon aiheuttamia kustannuksia järjestelmän ensimmäisen 1,5 vuoden ajalta. Sitran selvityksessä suositellaan mm. toimielinrakenteen keventämistä karsimalla ei-lakisääteisiä toimielimiä ja niiden tehtäviä. Aiheesta lisää Sitran sivustolla.

3Ei-lakisääteisistä tehtävistä luopuminen

Hyvinvointialueen tulee järjestää sille lailla säädetyt tehtävät (= lakisääteiset tehtävät). Tämän lisäksi hyvinvointialue voi alueellaan ottaa hoitaakseen sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä (ns. ei-lakisääteiset tehtävät). Alueilla prioriteettina on turvata lakisääteisten tehtävien hoitaminen. Monella alueella nyt tehtävät säästöt kohdistetaan erityisesti ei-lakisääteisiin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta ja nuorten maksuton ehkäisy.

Tervehdys kaikille,

Olen Liisa Kangas, ja olen toiminut vuoden 2025 alusta lähtien KPMG:n julkishallinnon asiakassegmentin johtajana. Vastuullani ovat julkishallinnon asiakkaidemme tilintarkastus-, vero- ja lakipalvelut sekä neuvontapalvelut. Yli 20 vuoden työurani perustuu vahvasti liiketoimintaa mahdollistavaan IT-osaamiseen, joka ulottuu globaalista start-up-yrityksestä suuren IT-palveluntarjoajan kautta johdon strategiseen IT-konsultointiin. Aloitin KPMG:llä yhdeksän vuotta sitten, koska halusin auttaa asiakkaita menestymään sekä löytämään heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivat ratkaisut ja kumppanit. Tämä sama into asiakkaidemme aidon tukemisen ja auttamisen parissa motivoi minua edelleen joka aamu aloittamaan työpäiväni innolla.

Geopoliittinen epävarmuus

Tämän hetken geopoliittinen tilanne on tuonut mukanaan uusia haasteita, epävarmuuksia ja huolta meille kaikille. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut laajasti Euroopan turvallisuustilanteeseen ja talouteen. Puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Samaan aikaan meillä olisi merkittäviä uudistamistarpeita nykyisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös taloudellisia panostuksia tarvitaan, jotta laadukkaat sote-palvelut saadaan turvattua meille kaikille. 

Tarjoamme kokonaisvaltaista muutostukea

Tarjoamme asiantuntemusta, joka auttaa asiakkaitamme navigoimaan menestyksekkäästi jatkuvassa muutoksessa. Uuden vastuuroolini myötä olen entistä vakuuttuneempi siitä, että KPMG:ltä löytyy Suomen parhaat tekijät tämän hetken haasteisiin. Olipa kyse huoltovarmuuden kehittämisestä, kyberturvallisuuden varmistamisesta, tekoälyn vastuullisesta hyödyntämisestä tai perinteisemmistä IT-, talous- tai lakineuvontapalveluista. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että tarjoamme innovatiivisia, käytännönläheisiä ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Teemme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa varmistaen, että he eivät ainoastaan pysy mukana muutoksessa, vaan myös hyödyntävät sen tarjoamat mahdollisuudet.

Liisa Kangas, Head of KPMG Infra, Government & Healthcare

Lainsäädännön poiminnat

Oikeustapauksia

Tapaa asiantuntijamme

KPMG:llä on yksi Suomen laaja-alaisin julkissektorin laki- ja veropalveluihin erikoistuneista sotetiimeistä. Asiantuntijoillamme on vahva toimialaosaaminen ja monipuolinen kokemus sotesektorin oikeudellisista tehtävistä. Autamme hyvinvointialueita niin muutoksen äärellä kuin päivittäisen arjen kysymyksissä ja toiminnan kehittämisessä.