Sote-juristikirje

Hankintaprosessi on monivaiheinen ja monitahoinen kokonaisuus, jonka tavoitteena on päätyä hankintapäätökseen. Mutta muistetaanko aina pohtia hankintaa ihan siihen asti, kun palveluntuottaja tai tavarantoimittaja lähettää laskun, jonka alv-käsittely tulee ajankohtaiseksi miettiä? Keskustellaanko teillä tarpeeksi hankintoihin liittyvistä arvonlisäveroasioista?

Arvonlisävero on oma-aloitteinen vero, jonka laskemisesta, kirjaamisesta, ilmoittamisesta ja tilittämisestä vastaavat verovelvolliset toimijat itse. Nämä arvonlisäverosta vastaavat henkilöt työskentelevät yleensä talousyksikössä. Hankintayksikön asiantuntijoiden tehtävänä puolestaan on varmistaa tarkoituksenmukaisimmat hankintaprosessit lainmukaisine menettelyineen, jolloin esiin nostettavaksi kysymykseksi jää, muistetaanko kiinnittää tarpeeksi huomiota hankinnan tulevaan arvonlisäverokäsittelyyn vai jääkö selvitystyö siihen, kun hankintapäätös on tehty ja hankinnan alkuperäisen arvonlisäverokäsittelyn muuttamiseksi tarvittavan muutoksenhaun valitusaika on kulunut umpeen. 

Arvonlisäverotus on varsin moniulotteinen vero

Sote-sektorin hankinnoissa voi tulla mietitettäväksi ainakin seuraavat arvonlisäverotuksen eri tilanteet: saako hankinnasta tehdä kuntapalautuskirjauksen, vai onko kyse vähennykseen oikeuttavasta hankinnasta; kuuluuko hankinta laskennallisen palautuksen piiriin, vai onko hankinta tehty vähennysrajoitteiseen toimintaan kokonaan tai osittain; milloin tulee huomioida mahdollinen käännetty verovelvollisuus niissä tilanteissa, joissa kyseessä on esimerkiksi rakentamispalvelun käännetty verovelvollisuuden nojalla lähetetty lasku tai ulkomailta tehty palveluhankinta, ja miten arvonlisäveron vähennys- tai palautuskirjaukseen tulee tällöin suhtautua. Monenlaista eri kysymystä jopa yhden hankinnan osalta on siis muistettava pohtia.

Hankintaprosessin aikana olisi tärkeää jo tunnistaa, että miten hankinnan mahdollisesti sisältämän arvonlisäveron käsittelyn on suunniteltu menevän, koska sillä on suora taloudellinen vaikutus hankinnan loppukustannuksiin. Lisäksi on välttämätöntä pohtia sote-sektorin alv-soveltamista hankintaprosessiin osallistuvien tahojen näkökulmasta. Onko tarjouskilpailuun osallistuvien tahojen oma käsitys myyntinsä arvonlisäverokohtelusta samanlainen ja verrattavissa toisiinsa, vai voiko tulla vastaan tilanne, jossa toinen tarjouskilpailuun osallistuva toimija tarjoaa hyödykettä arvonlisäverottomasti ja toinen arvonlisäverollisena? Miten tällaiseen tilanteeseen tulisi reagoida ja muodostuuko tilanteessa veroriskiä ja kenelle?

Kuka teillä heiluttaa alv-lippua? 

Hankintajuristeilla on erikoistunut osaaminen, joka keskittyy ensisijaisesti hankintoihin liittyvään hankintalainsäädäntöön, sopimusoikeuteen, kilpailuoikeuteen ja muihin oikeudellisiin kysymyksiin. Heidän osaamisalueensa kattavat laajan kirjon juridisia asioita, mutta tietyt seikat voivat selittää sen, miksi arvonlisäveroasiat saattavat joskus jäädä vähemmälle huomiolle. Hyödynnetäänkö teillä parhaalla mahdollisella tavalla talousyksikön arvonlisävero-osaamista?

Verolainsäädäntö, mukaan lukien arvonlisäverotus, on usein jatkuvasti muuttuvaa. Tämä tekee siitä oman osaamisalueensa, jossa ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa oppimista ja perehtymistä. Arvonlisävero on liiketapahtumakohtainen vero ja arvonlisäveroriskien välttämiseksi tulisi löytyä riittävästi osaamista ja asiantuntemusta arvonlisäverotuksesta ja sen kytkeytymisestä hankintapäätöksiin. Yksittäisten ostotapahtumien kohdalla on siis aina välttämätöntä tapauskohtaisesti arvioitava, onko hankinnasta vähennys/palautusoikeus kokonaan, osittain vai ei lainkaan, käännetyn verovelvollisuuden velvoitteen tunnistamista unohtamatta. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että arvonlisäverotietämys on hankintayksikön asiantuntijoille välttämätöntä, kuten myös tiivis yhteistyö talousyksikön asiantuntijoiden kanssa, jotta toiminnan taloudellisen tehokkuuden, lainmukaisuuden noudattamisen ja kassavirtojen hallinnan näkökulmasta ei unohdeta mitään osatekijää. Arvonlisävero-osaaminen auttaa välttämään tarpeettomia kustannuksia ja mahdollisia sanktioita sekä parantamaan organisaationne taloudellista suorituskykyä.

Kaunis syksy on kääntymässä talven odotukseksi. Sote-organisaatioissa kuitenkin sote-uudistus ja siitä vasta oikeasti käynnistynyt kehitystyö jatkuu kiireisenä kaiken kliinisen työn keskellä. Huolta aiheuttavat monet asiat. Tällä hetkellä alijäämäisten budjettien lisäksi kyberturvallisuuden uhkatekijät puhututtaa. Rikollisorganisaatiot ja valtiolliset toimijat kohdistavat kyberhyökkäyksiään entistä voimakkaammin kriittisiin toimialoihin ja niiden kohteisiin. Sote-sektori on yksi kiinnostavimmista. Kyberpuolustus osataan yhteiskunnassamme ja organisaatioissa ottaa jo vakavasti ja töitä turvallisemman Suomen puolesta tehdään laajoin hartioin. Organisaation johto haluaa tukea ja johtaa kyberriskien hallintaa ja ymmärtää vastuunsa. Tiedetään, että muun muassa pankkisektoriin kohdistuvat palvelunestohyökkäykset voivat olla varsinainen vitsaus myös sote-sektorilla.  

NIS2-direktiivin tavoitteena vahvistaa EU:n kyberturvallisuutta 

EU on uudistanut lainsäädäntöä ja ottanut käyttöön uudistetun NIS-direktiivin (NIS2). Kansallista kyberturvallisuuslakia uudistetaan parhaillaan, ja tullee voimaan lähikuukausina. NIS2-direktiiviin ja sitä seuraavaan Kyberturvallisuuslakiin kannattaa suhtautua vakavasti. Tämä antaa oivan mahdollisuuden arvioida samalla oman organisaation kyberpuolustusvalmiutta ja kehityskohteita. Pohdimme aihetta myös KPMG:n Hyvinvointialueiden hallinnon päivässä 16.1.2025.