Sote-juristikirje

Hankintalain rajoituksista hinnanmuutostilanteissa

Erityisesti pidempiaikaiset sopimukset ovat alttiita inflaation, raaka-aineiden hintojen vaihteluiden ja muiden markkinamuutosten vaikutuksille. Sopimuksessa oleva hinnantarkistusehto mahdollistaa hintojen päivittämisen vastaamaan näitä muutoksia. Sitovan sopimuksen ehtoja, mukaan lukien hintoja, ei voida jälkikäteen yksipuolisesti muuttaa vaan lähtökohtaisesti tällaisesta muutosmahdollisuudesta on oltava erillinen sopimusehto, jossa tulee kuvata muutosoikeuden reunaehdot. Osapuolet voivat toki yhdessä muuttaa hinnoittelua ilman nimenomaisia ehtojakin, mikäli he pääsevät muutoksesta yhteisymmärrykseen. Julkisissa hankinnoissa on kuitenkin huomioitava, että sopimuksen muutosmahdollisuuksia rajoittaa hankintalaki. Koska sopimuksen hinnoittelua koskevat ehdot ovat yleensä merkittäviä sopimusehtoja, tulisi sopimukseen rakentaa jo etukäteen erityinen hinnanmuutoksia koskeva mekanismi, mikäli tällaista halutaan sopimussuhteessa käyttää.

Hinnantarkistusehtojen hyödyistä

Hinnantarkistusehdot ovat suositeltavia erityisesti sopimuksissa, joissa on pitkä kesto tai joissa on epävarmuutta kustannusten kehittymisestä. Vaikka hinnantarkistusehdot koetaan helposti lähinnä toimittajien etujen mukaisiksi, on tällaisten ehtojen käytöllä hyötyjä myös tilaajan kannalta, mikäli ehdot ovat huolellisesti laadittu. Oikein laaditut voivat hinnantarkistusehdot usein mahdollistavat taloudellisesti optimaalisen hinnoittelun koko sopimuskauden ajaksi ja sillä voidaan varmistaa, että sopimuskumppanit voivat kattaa sopimustoiminnan todellisia kustannuksia koko sopimuskauden ajan. Huolellisella sopimusvalmistelulla tilaaja pystyy varmistamaan myös sen budjetoinnin riittävyyden sopimuskaudelle.
Hinnantarkistusmahdollisuuden puuttuminen voi puolestaan johtaa siihen, ettei hankinnan kilpailutukseen tule lainkaan tarjouksia toimittajan kustannuksiin liittyvän epävarmuuden takia taikka siihen, että tarjoushintaan pyritään ennakoimaan mahdolliset kustannusmuutokset jo etukäteen, ja hinnat asetetaan varmuudeksi korkeiksi. Mikäli sopimus on toimittajan puolelta helposti irtisanottavissa eikä oikeutta hinnantarkistuksiin ole, saatetaan sopimus toimittajan puolelta kustannusten nousun takia päättää. Tällöin tilaaja yleensä joutuu hankkimaan korvaavan toimittajan tilalle, mistä monesti aiheutuu lisäkustannuksia uudelleenkilpailutuksen osalta.

Huomioi nämä hinnantarkastusehdoissasi

Hinnankorotukset voivat olla merkittävä riski sekä tilaajalle että toimittajalle, joten niiden hallinta ja ennakoiminen on tärkeää. Osapuolen välisiä mahdollisia erimielisyyksiä voidaan ehkäistä sillä, että hinnantarkistuksille asetetaan riittävän selkeät reunaehdot. Hinnantarkastusehdoissa on syytä ottaa kantaa ainakin seuraaviin seikkoihin:

• Mitä hintoja tarkistusoikeus koskee?
• Missä tilanteissa tarkistusoikeus syntyy? Muuttuuko hinta suoraan tiettyyn indeksiin perustuen vai tuleeko tarkistusta esittävän vaatia tarkistusta ja osoittaa perusteet muutoksen syntymiselle?
• Onko tarkistusoikeus molemminpuolinen? Koskeeko tarkistusoikeus hintojen muutoksia molempiin suuntiin vai pelkästään korottavasti?
• Onko tarkistukselle määrällistä taikka suhteellista ylärajaa esim. tiettyä enimmäisprosenttimäärää alkuperäisestä hinnasta?
• Kuinka usein hinnantarkistus voidaan tehdä ja milloin aikaisintaan?
• Milloin muutos tulee voimaan?
• Onko osapuolilla hinnantarkistusta koskevassa erimielisyystilanteessa oikeutta sopimuksen irtisanomiseen ja millaisella irtisanomisajalla?

Ota asiantuntija avuksi sopimusehtojen laadintaan

Hinnantarkistusten huomioiminen julkisissa hankinnoissa vaatii huolellista suunnittelua ja selkeitä sopimusehtoja, jotka ovat oikeudenmukaisia molemmille osapuolille. Asiantuntijan puoleen onkin suositeltavaa kääntyä jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Hyvin laaditut ehdot vähentävät riskejä ja varmistavat, että sopimus pysyy molemmille osapuolille taloudellisesti kannattavana koko sen voimassaoloajan ja tilaaja pystyy varautumaan budjetoinnissaan sopimuskauden aikaisiin muutoksiin.

Tekoäly on monelle se suuri tuntematon, joka joko innostaa tai pelottaa. Eikä ihme, sillä olemme nähneet vasta pintaraapaisun siitä, mihin tekoäly kykenee.

Tekoäly tulee ryminällä osaksi kaikkea työtä, vaikuttaen muun muassa työnteon prosesseihin, osaamisvaatimuksiin ja työnkuviin. Osa nykyisistä työtehtävistä siirtyy tekoälyn hoidettavaksi ja jotkut tehtävät tulevat tarpeettomiksi. Mutta tilalle syntyy myös uutta. Eikä kaikkia tehtäviä voi korvata tekoälyllä. Mitä tekoäly parhaimmillaan tarkoittaa työnhakijan ja -tekijän ja toisaalta myös organisaation näkökulmasta?

Enemmän tehokkuutta ja tuottavuutta

Tekoäly pystyy käsittelemään valtavan määrän tietoa käsittämättömän lyhyessä ajassa. Se selaa, skannaa ja seuloo, yhdistelee, analysoi ja kiteyttää tietomassoista sen olennaisen. Rutiininomaisissa tehtävissä manuaalinen työ kalpenee tekoälyn rinnalla paitsi käsittelyn nopeudessa, myös hyödynnettävän tietopohjan laajuudessa ja tuotettavan tiedon objektiivisuudessa. Meidän pitää vain löytää tarpeeseen sopivat työkalut ja ratkaisut, oppia työskentelemään tekoälyn rinnalla sekä kysyä oikeita kysymyksiä ja haastaa tuloksia tarvittaessa.

Ajansäästö ja kustannussäästöt ovat taloudellisesti merkittäviä. Tekoälyn käytön myötä vapautuvat resurssit kannattaa hyödyntää järkevästi ja kohdistaa sellaisiin tehtäviin, jotka tuottavat organisaatiolle enemmän arvoa.

Parempaa työnhakija- ja työntekijäkokemusta

Työnhakijoille tekoäly mahdollistaa nopean rekrytointiprosessin ja varmuuden siitä, että oma hakemus tulee käsiteltyä lukuisten muiden hakemusten rinnalla. Ehkä hakija tulee kutsutuksi työhaastatteluun, vaikkei olekaan kaikkiin mahdollisiin kanaviin tai alustoille hakemustaan toimittanut. Potentiaalinen henkilö tietyllä profiililla löytyy, sillä tekoäly tunnistaa haettavan työkokemuksen ja osaamisen. Ja tiedostamattomat ennakkoluulot, joita meillä kaikilla on, eivät ehkä samalla tavalla vaikuta henkilövalintaan – osaaminen ja pätevyys ratkaisevat kisan. Ainakin lähtökohtaisesti näin – tosin tekoälyllekin voi epähuomiossa tarjota tiettyjä ryhmiä syrjiviä lähdeaineistoja, jotka ohjaavat ja opettavat tietynlaiseen ajatteluun

Työntekijöille prosessien tehostuminen vapauttaa aikaa uusiin mielekkäisiin työtehtäviin, ehkä sellaisiin, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen kehittymisen työssä. Työntekijä saa myös välittömästi tukea kehittymispolulleen: tekoäly voi toimia väsymättömänä ja ajasta riippumattomana tiedon jakajana, perehdyttäjänä, koulutustarpeiden tunnistajana ja miksei myös uravalmentajana. Lisäksi se voi ottaa yksilölliset tarpeet huomioon työvuoroja suunniteltaessa ja huomioida elämäntilanteista tai muista syistä johtuvat työnteon rajoitukset.

KPMG on tutkinut työn tulevaisuutta

Nopea teknologinen kehitys ei automaattisesti johda työhyvinvoinnin lisääntymiseen. Muutoksen ja sen vaikutusten kommunikointi, yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen ja koulutus ovat tärkeitä keinoja työntekijöiden sitoutumisen vahvistamiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tutustu tutkimukseemme.

Yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta

Työnhakijan ja -tekijän on voitava luottaa siihen, että organisaatio kohtelee jokaista yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tekoälyn käyttö lisää muun muassa henkilövalintojen objektiivisuutta jättämällä esimerkiksi hakijan iän, sukupuolen ja kansalaisuuden huomiotta vertailussa, ja arvioi työntekijän suoriutumista reilusti ennalta sovittujen kriteerien mukaan. Tekoälyn avulla voi myös seurata henkilöiden ja tiimien hyvinvointia ja herättää varhaista puuttumista edellyttäviin toimiin hyvissä ajoin. Toki työntekijöiden yksityisyyttä on suojeltava, tekoälyratkaisuja käytettäessä ja niitä ilman.

Tekoälyn käyttäminen edellyttää lainsäädännön velvoitteiden noudattamista ja riskienhallintaprosessien sovittamista vastaamaan tekoälyn tuomiin uhkiin. Erityisesti työnhakuun käytettävää tekoälyä tulee lähestyä riskiperusteisesti. Tarvitsemme lainsäädännön velvoitteiden lisäksi keskustelua etiikasta sekä yhteisesti sovittavia käytäntöjä ja vastuullisuutta tekoälyn hyödyntämisessä. EU:n tekoälyasetus asettaa tarpeellisia reunaehtoja tekoälyn käytölle muun soveltuvan lainsäädännön ohella, mutta olkaamme kehityksessä jatkuvasti ajan tasalla, mieluiten askeleen edellä!

KPMG:llä on yksi Suomen laaja-alaisin julkissektorin laki- ja veropalveluihin erikoistuneista sotetiimeistä. Asiantuntijoillamme on vahva toimialaosaaminen ja monipuolinen kokemus sotesektorin oikeudellisista tehtävistä. Autamme hyvinvointialueita niin muutoksen äärellä kuin päivittäisen arjen kysymyksissä ja toiminnan kehittämisessä.