Sote-juristikirje

Yleisöjulkisuuden laajentaminen hankintamenettelyihin

Oikeusministeriö julkaisi 12.12.2023 työryhmän mietinnön julkisuuslain ajantasaistamisesta. Mietinnössä ehdotettiin tietopyyntöjen menettelysäännöksien ja tietopyyntöjen käsittelyä koskevien säännöksien selkeyttämistä sekä niiden kohteena olevaa viranomaisen asiakirjan määritelmän täsmentämistä. Lisäksi ehdotettiin henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen yhteensovittamista sekä salassa pidettävän tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä

Työryhmän mietinnössä esitetään laajennettavaksi lain soveltamisalaa julkisyhteisöjen määräysvallassa oleviin yhteisöihin tai säätiöihin sekä näiden määräysvallassa oleviin tytäryhteisöihin ja tytärsäätiöihin, mikäli ne harjoittavat muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.

Julkisuuslakia ei sovelleta tällä hetkellä yhtiömuodossa tai säätiönä toimiviin in house-yksiköihin. Yhteisöjen ja säätiöiden tekemiin julkisiin hankintoihin sovelletaan julkisuuslakia kokonaisuudessaan silloin, kun hankintayksikkö on julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen. Muiden osalta julkisuuslakia sovelletaan hankintalain 138.2 §:n mukaan asianosaisen oikeuteen saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista asiakirjoista. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman ratkaisun (KHO 2023:7) nojalla viranomaisasema ei synny pelkästään sillä perusteella, että hankintayksikkö toteuttaa laissa säädetyn kilpailuttamisvelvollisuutensa ja toteuttaa hankintamenettelyn. Mietinnössä esitetään, että yhtiömuodossa toimivan hankintayksikön asiakirjat tulevat yleisöjulkisuuden piiriin, kun asiakirjat ovat esimerkiksi siirtyneet hankintayksikköön määräysvaltaa harjoittavan viranomaisen haltuun.

Työryhmän ehdotuksen mukaan julkista hallintotehtävää hoitavaan yhteisöön, säätiöön ja yksityishenkilöön sovellettaisiin julkisuuslakia ja tämän perusteella muun muassa hankintamenettelyn toteuttaminen tulisi yleisöjulkisuuden piiriin.

Muutosehdotusta voi tarkastella useasta näkökulmasta

Julkisuuslain soveltamisalan laajentamisen julkisomisteisiin yhtiöihin ja säätiöihin puoltaa julkisten varojen käytön läpinäkyvyys ja korruption torjunta. Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti lausunnossaan, että julkisuuslain soveltamisalan laajentaminen parantaisi potentiaalisten tarjoajien tiedonsaantia toteutettujen suorahankintojen lainmukaisuudesta.

Hankintalain suorahankintailmoitus ei ole pakollinen menettely, mutta sillä voidaan vahvistaa hankintasopimuksen sitovuutta. Ilmoituksella voidaan lyhentää EU-kynnysarvon ylittäviä suorahankintoja koskevaa valitusaikaa ja valvontaviranomaisen määräaikaa tehdä markkinaoikeudelle esitys tehottomuusseuraamuksen määräämisestä, sopimuskauden lyhentämisestä tai hankintapäätöksen kumoamisesta.

Markkinatoimijoiden intressissä voi olla tiedonsaanti aiemmin kilpailutettujen hankintojen ehdoista ja vaatimuksista sekä vertailussa saaduista hintatiedoista ja laatutasosta. Tarjousten vertailutietojen ja tarjoushintojen avoimuudella voi olla julkisten hankintojen osalta kilpailua edistävä vaikutus. Toisaalta tiedon saaminen aiemmista kilpailutuksista ja hankinnan kohteeseen liittyvistä historiatiedoista voi ehkäistä riskiä siitä, että uudet tarjoajat ovat tiedollisesti heikommassa asemassa verrattuna aiempiin toimittajiin, joka voi vaikuttaa uudessa kilpailutuksessa vaikeuksiin laatia vertailukelpoisia tarjouspyyntöjä ja pahimmassa tapauksessa hankintapäätöksen kumoamiseen, ks. KHO:2019:84.

Toisaalta yleisöjulkisuus voi edesauttaa julkisten toimijoiden mahdollisuutta valvoa in house-yksiköiden toimintaa sen osalta, kuinka esimerkiksi laajoissa puitesopimuksissa on noudatettu tarjouspyynnössä vahvistettua etusijajärjestystä ja muita sopimusehtoja. Työryhmän mietinnöstä esitetyissä lausunnoissa on kuitenkin painotettu omistajaohjauksen kehittämistä vaihtoehtona yleisöjulkisuudelle.

In house-yksiköinä toimivien yksityisoikeudellisten yhtiöiden osalta arvioitavana kysymyksenä on ollut madollisesti lisääntyvistä tietopyynnöistä syntyvä hallinnollinen taakka. Ehdotus ei muuta tarjoajien liikesalaisuuksien salassapitoedellytyksiä, mutta voi lisätä julkisomisteisissa yhtiössä tietopyyntöjen käsittelystä syntyvää hallinnollista työtä. Julkisuuslain soveltaminen ei edelleenkään koskisi tietoa, joka liittyy julkisomisteisten yhteisöjen markkinaehtoisen toiminnan harjoittamisen.

KPMG:n asiantuntijoilla on laaja ja pitkä käytännön kokemus juristeina ja asiantuntijoina toimimisesta kuntien sotehallinnossa, sairaanhoitopiireissä sekä asiakasrajapinnassa. Avustamme räätälöidysti yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden perusteella niin päivittäisissä juridisissa tarpeissa kuin esimerkiksi sote-sektorin lainsäädäntöpäivitysten haltuunotossa. Palveluihimme kuuluvat sekä erillisselvitykset että jatkuva juridinen tuki nopealla vasteajalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön kysymykset sekä laadukas hallintopäätösten ja erilaisten sopimusten valmistelu kuuluu osaamisemme ytimeen.